Kylpyhuone

Kylpyhuoneesta en ole vielä kertonut mitään, vaikka siellä remonttia tehtiin varmaan kaikkein eniten. Kylpyhuoneen lattiassa on kolme kerrosta lattiakipsilevyä, välissä lattialämmityskaapeli ja päällä kallistusvalu, vesieristeet ja lattialaatta. Seinissä puolestaan on lasikuitutapetti kiinnitettynä Luja-menetelmällä ek-kipsilevyn päälle. Katto on samaa lehtikuusipaneelia kuin eteisessäkin ja paneelin alla luonnollisesti höyrynsulkumuovi.

Rossipohjaiseen hirsitaloon märkätilojen tekemisessä on aina omat riskinsä. Tämän vuoksi päädyimme sijoittamaan oikeastaan kaikki vettä käyttävät laitteet samaan tilaan. Toki kalustehankinnat ovat olleet hankalammat, kun on pitänyt syynätä mittoja todella tarkkaan, että kalusteet mahtuvat kaikki paikalleen.

Kylpyhuone on mitoitaan noin 1,4 m x 2,5 m. Suihkukaapin valinta oli tilan kapeuden vuoksi hankalaa, sillä halusimme saada myös kaapin viereisen tilan hyötykäyttöön. Halusimme umpinaisen suihkukaapin, jolloin huoneen vesirasitus muodostuu mahdollisimman pieneksi höyryn jäädessä kaapin sisään ja valuessa seiniä pitkin vetenä viemäriin. Nyt meillä ei pitäisi lattian kastua muuta kuin sitä pestessä ja mahdollisissa vesivahinkotilanteissa.

Löysimme huuto.netistä käyttämättömän Novitekin höyrysuihkukaapin. Kaappi on muutaman vuoden vanha eikä siten ihan uusinta mallistoa eikä takuu ole enää voimassa. Hinta oli kuitenkin murto-osa alkuperäisestä, joten otimme riskin. Toimiihan tuo ihan suihkukaappina, vaikka höyrygeneraattori, radio ja muut sähköiset toiminnot pettäisivätkin.

Asennusvaiheessa yhdestä liittimestä kaapin takaa paljastui hiushalkeama. Kyseessä oli onneksi ihan tavallinen standardiosa, joka oli helppo vaihtaa. Kaappi itse on toiminut moitteettomasti. Pari kertaa on höyrytoimintoakin kokeiltu, mutta on siinä kaapissa vähän tyhmä olo kun istuu ja tuijottaa höyrystyvää lasiseinää nenän edessä. Kosteuden kaappi pitää todella hyvin sisällään. Vaikka istuisi 15 minuuttia höyryssä ja ottaisi kuuman suihkun päälle, ei peilit huurru kaapin ulkopuolella lainkaan.

Ihmetystä herättävän ekovessan valinta tehtiin myös mittojen perusteella. Separettin Villa 9000 oli ainoa malli kompostoivista käymälöistä, joka mahtui kapeaan kylpyhuoneeseemme suihkukaapin viereen. Tässä mallissa on melko pieni säiliö, eikä se siten ole ihanteellinen ratkaisu. Toinen vaihtoehto meillä oli tehdä kuivakäymälä kylmän kuistin puolelle nykyiseen vaatehuoneeseen. Tällöin olisi ollut mahdollista tehdä "sisähuussi", johon olisi saanut suuremman, ulospäin tyhjennettävän säiliön. Vesipiste olisi vain ollut hankalampi toteuttaa. Ja lämpötila talvella olisi jäänyt melko alhaiseksi tai lämmityskustannukset korkeiksi erillään muusta talosta olevassa tilassa. Tällaisen huussin teko on kyllä mahdollista vieläkin, kun ensi kesänä aletaan kuistia korjata.

Pyykinpesukoneen ja lämminvesivaraajan päätimme sijoittaa kylpyhuoneen ovensuuhun päällekäin. Monet ihmettelivät, aiommeko todella pärjätä 100 litran lämminvesivaraajalla. Joku ehdotti 300 litran varaajan laittoa portaitten alle eteiseen. Emme kuitenkaan halunneet tehdä eteisestä märkätilaa, minkä tuo ratkaisu olisi vaatinut. Pienemmän varaajan puolesta puhuu myös se, että talossamme ei ole sisäsaunaa, joten koko perhe ei tarvitse yhtä aikaa lämmintä pesuvettä varaajasta. Suihkussahan ei ole pakko käydä peräjälkeen.

Kylpyhuoneessa nuukailimme muutenkin kalusteiden suhteen. Allas- ja peilikaapit ostimme käytettyinä. Peilikaappi on edelleen vähän liian korkealle asennettu ja laatoitus olisi tarkoitus tehdä altaan ja peilikaapin väliin keittiöstä yli jääneistä laatoista. Muuton jälkeen kaikki pienetkin remonttiponnistelut ovat tuntuneet niin työläiltä, että nämä hommat varmaan jäävät kesään...