Perunanistutuksesta on käyty joka vuosi keskustelua tehdäänkö se käsin vai koneella. Merkityksellisen tästä keskustelusta tekee se, että käsin istutettu peruna täytyy myös nostaa käsin. Ja tuo nosto-operaatio tuppaa olemaan aina aika lailla istutusta hankalampi ja vie enemmän aikaa. Mutta kun itseltä löytyy ainoastaa perunannostokone, ei istutukseen tarkoitettua vekotinta.
Tänä keväänä saatiin naapurista apuja ja peruna laitettiin konevoimin maahan.
Pitkiin penkkeihin tuli rosamundaa, mustaa pottua (kainuulainen perinnelaji) ja sekalainen kokoelma vaaleita lajikkeita, jotka menivät idätysvaiheessa sekaisin (van gogh, pito ja pari muuta lahjasiemenpottua).
Käsin istutettiin sitten "erikoisperunat" pienempiin penkkeihin. Alla olevassa kuvassa on minun viime syksynä naapurin anopilta saamani viimeiset löytyneet "Sallisen perunat". Sallinen-niminen mies on kuulemma aikoinaan tuonut perunan mukanaan reissultaan ja se on kulkenut suvussa pitkään. Tehtiin vaihtokauppa Kainuun mustaan pottuun ja lupasin muorille säilyttää tämän erikoisen lajikkeen. Kuvassa ei näy, mutta nostettaessa nämä perunat olivat vaalean ja punaisen kirjavia, todella erikoisen näköisiä. Nyt siemeniä on seitsemän, mutta ehkä parin vuoden päästä päästään tätäkin perunaa maistelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti