Vanhoja ja uusia harrastuksia

Ollaan me tehty nyt syksyn tullen muutakin kuin remonttia. Nythän täällä vietetään paraikaa lihaisaa lokakuuta kun metsästysaika on kuumimmillaan. Tämä aamunakin on vuoltu sydäntä leivän päälle ja viime viikolla nautittu maksaa ja kieltä. Turpasyltti on toistaiseksi tältä syksyltä keittämättä, mutta ehkä senkin aika vielä tulee. Syksyhän on perinteisesti teurastusaikaa ja herkut sen mukaiset! Me kevennetään sitten paastonaikana kevättalvesta.

Osittain metsästykseen liittyy myös uusi harrastukseni. Aloitin syksyllä kansalaisopiston nahka- ja turkistyön kurssin. Nahkatöitähän minä olen aiemminkin tehnyt, mutta turkis on sen verran moniulotteisempaa materiaalia, että sen käsittelyssä ottaa mielellän ammattilaisen ohjeita vastaan. Nuo turkikset nimittäin mitä työstän, ei ole ihan sieltä helpoimmasta päästä. Karvalakkiin tuleva majavannahka on nimittäin melkoinen seula...

Olen kuitenkin jo oppinut kaksi eri tapaa paikata reikiä! Että eiköhän ne lakit jossain vaiheessa valmistu.

Heikki mainitsi minun uudesta harrastuksesta turkispyyntiä harrastavalle kaverilleen ja yhtenä päivänä hän saapui meille pienen lastin kanssa.

Saas nähdä mitä näistä syntyy. Kettuliivi on toistaiseksi ollut mielessä. Siihen pitäisi vaan alkaa metsästämään ruskeaa mokkaa kevennykseksi. Harmittaa kun ei tullut kaupungissa asuessa hamstrattua UFFin euron päiviltä vanhoja nahkahameita ja takkeja. Minä koitan kuitenkin pärjätä luonnonturkiksilla ja kierrätysnahoilla niin pitkälle kuin mahdollista.