Talo, jota remontoimme, on 1 ½ kerroksinen ja rossipohjainen. Hirsikehikko on kerroksen korkuinen ja yläkerta lautarakenteinen. Alakerrassa on eteinen, pesuhuone, tupakeittiö ja kaksi kammaria. Yläkerta on alkujaan ollut täysin eristämätön puruvintti.
Talon on rakentanut puolisoni ukki 50-luvun alkuvuosina. 60-luvulla on sisäpinnoille laitettu puukuitulevyt. Vuonna 1980 teki puolisoni isä taloon energiatehokkuusremontin. Tällöin sisäpintojen alle laitettiin höyrynsulkumuovit, seinät oiottiin koolauksilla ja levytettiin lastulevyillä. Pirtistä eristettiin keittiö väliseinällä. Ikkuna-aukkoja avarrettiin uusia yksiruutuisia ruskeita 12 x 12 –kolmikerrosikkunoita varten. Ulkopuolelle hirsikehikon päälle lisättiin 10 cm lisäeristekerros lasivillaa ja ulkovuoraus karaattilevyllä. Suihkuhuoneen vesieristys tehtiin muovimatolla, johon ei täysin luotettu ja peseytyminen oli pääasiassa hoidettu pihasaunassa. Myös yläkerran toiseen päähän rakennettiin huone myöhemmin 80-luvulla, materiaaleina lastulevy ja muovimatto. Eristys seinää ja peltikaton alla olevaa pärekattoa myöten lasivillalla. Taloon on myös rakennettu jälkikäteen uusi kuisti valetulle perustalle.
80-luvun aikana talon pesutilat kävivät ahtaiksi ja vaihtoehtoina oli ollut rakentaa elintasopahka tai uusi talo. Näistä päädyttiin jälkimmäiseen ratkaisuun ja pihan toiselle puolelle kohosi vuonna 1993 uusi talo valmiselementeistä. Vanha pirtti kuitenkin jätettiin pystyyn. Sitä lämmitettiin satunnaisesti, aluksi useammin ja sitten harvemmin. Tapana oli keittää mehut ja suolata kinkku puuliedellä. Leivinuuni savutti pahasti, joten sitä lämmitettiin harvemmin.
90-luvun loppupuolella ulkovuoren paneloidut osat on maalattu keltaisella lateksimaalilla. Tuuletusraon puuttuessa panelointi on kastunut, maali lohkeillut ja puu lahonnut.
Kyseessä ei siis ole todellakaan mikään ”pilaamaton” tai alkuperäiskuntoinen hirsitalo. Eli vaikka koitamme remontoida ”vanhaa kunnioittaen”, tapahtuu se enemmän idean tasolla kuin käytännössä. 20 vuotta asumattomana, muovit ja lasivillat seinissä, antaa aihetta purkaa rakenteita ainakin sen verran että varmistuu kaiken olevan kunnossa. Savuttaneen uunin nokeamat pinnat ja keittiönkaapit saavat myös väistyä. Periaatteena on kuitenkin käyttää hengittäviä materiaaleja ja perinteisiä työtapoja mahdollisimman paljon. Ja tehdä myös mahdollisimman paljon itse uutta opetellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti